Mieli, sielu vai tietoisuus?

Tänä uushenkisyyden aikakautena on syntynyt valtavasti uusia henkistä olemusta ja olemassaoloa kuvaavia termejä. Lisäksi vanhatkin sanat ovat saaneet uusia, sisällöllisesti laajentuneita merkityksiä. Kuinka sitten tietää, mitä kukin sanoillaan tarkoittaa, kun samoilla sanoilla voi olla useita eri merkityksiä?

Mitä on tietoisuus? Onko se sama asia kuin mieli, ajatukset, sielu tai vaikkapa tajunta?

Omassa ajattelussani ajatukset, tunteet ja herkkyys ovat tietoisuuden työkaluja. Ne eivät ole siis tietoisuus itse, vaan välineitä, joilla voimme ilmaista itseämme ja olla vuorovaikutuksessa muun maailman ja sen todellisuuden kanssa.

Tietoisuus on ajatuksissani läsnäoloa ja tarkkaamista - havaintojen tekemistä sekä vuorovaikutuksessa olemista. Tähän vuorovaikutuksessa olemiseen nämä tietoisuuden työkalut ovat tarpeellisia. Tietoisuus koostuu ylemmästä ja alemmasta tietoisuuden olemuksesta. Ylempi tietoisuus merkitsee yhteyttä maailmankaikkeuteen, Jumalaan tai alkulähteeseen. Alempi tietoisuus puolestaan merkitsee yhteyttä päivätajuntaamme (ajatukset, tunteet ja herkkyys), kehoyhteyttämme, alitajuisia tuntemuksiamme ja uniamme.

Mieli on yleisnimitys alemmalle, arkiselle tietoisuudellemme. Tietoista toimintaa kehossa ja sielussa, ajatuksin, tuntein ja herkkyydellä varustettuna.

Intuitio on viestintäkanava näiden tietoisuuksien välissä, joka on suhteessa myös herkkyytemme kehitykseen.

Sielu on muoto, jonka tietoisuus ottaa todellisuudessa, johon se kulloinkin on kiinnittyneenä.

Näillä mietteillä tähän päivään.