Pohdiskeluja päiväkävelyllä
Meillä Suomalaisilla on upea mahdollisuus nauttia luonnostamme. Istun kosken kuohuja kuunnellen. Korona ravistuttaa tällähetkellä ihmisten maailmaa ja sen perustuksia. Takanani villisti virtaava koski ei siitä välitä. Se ei ole sen murhe. Se vain jatkaa virtaamista ja tuottaa korville ja tietoisuudelleni kaunista sävelmää, energiaa. Sitä ei kiinnosta, mistä virukset tulevat ja minne ne menevät. Se vain virtaa. Pyyteettömästi se ravitsee sielua ja mieltäni. Se ei välitä, jos sitä ei huomioi tai kannusta. Koski jatkaa kohisemistaan. Rakkaus virtaa myös näin. Se ei vaadi monimutkaisia ajatusrakennelmia tai kanna kuohuissaan salaliittoteorioita sen enempää kuin villejä tulevaisuuden visioitakaan. Se vain virtaa. Päivästä toiseen, vuosisadasta toiseen. Omaksi asiaksemme jää haluammeko kuunnella sen kuohuntaa maailman suurissa virroissa.
Näinhän se on. Viime aikoina on monet uudet luontopolut tulleet tutuiksi. Luonto jatkaa olemistaan, elämistään iloiten keväästä! Paras lääke huoliin jamurheisiin.
VastaaPoistaNautitaan luonnossa olosta.
VastaaPoista