Kun juna pysähtyy

Kun juna hidastaa vauhtiaan,

silmissämme ohikiitävä maailma alkaa hahmottumaan meille tarkemmin. Maailman hidastuessa kykenemme näkemään selkeämmin ja tarkemmin niitä maisemia, joista maailmamme koostuu ja voimme huomata, mitä sillä on meille tarjottavana.

Kun juna pysähtyy, on aika arvioida mennyttä matkaamme ja päättää oliko se matka, jonka haluaisimme tehdä uudelleen. Maailman pysähtyessä olemme uuden alun edessä. Voimme tarkastella mitkä asiat vanhassa maailmassa kaipaa muutosta ja mitkä asiat voivat seurata meitä uuteen maailmaan. 

Junan ollessa seisahtuneena asemallaan, on aika kiinnittää huomio raiteisiin, joilla se on matkaansa tehnyt. Ovatko raiteet ehjät ja voiko matka jatkua niitä pitkin? Maailmamme seisahtuessa paikalleen voimme tarkastella sen rakenteita uudelleen ja määritellä kykeneekö se sellaisenaan enää toimimaan ja palvelemaan elämän virtauksien alustana.

Junan ollessa liikkeessä emme voi muuttaa tai vaihtaa niitä raiteita, jolla se matkaansa tekee. Se vaatii pysähdyksen, varikkokäynnin. Samoin on maailmamme suhteen. Vanhan matkan on ensiksi tultava päätökseen, jotta uusi voisi alkaa. Meidän omaksi valinnaksi jää, haluammeko palata takaisin entiseen, vai uudistaa maailmaamme ja niitä ehtoja, jolla siinä elämme.

Korona matka on tarjonnut meille tämän tarvittavan pysähdyksen. Se on hidastanut ja kenties pysäyttänyt meidät kohtaamaan itsemme ja elämämme. Olemme saaneet mahdollisuuden tarkastella elämämme arvoja ja sitä tietä, millä olemme kulkeneet. Saman mahdollisuuden se on tarjonnut myös yhteiskunnille ja valtioillemme. 

Loppu on omista valinnoistamme kiinni. Palatako takaisin vanhaan, vai astua rohkeasti uudelle tielle tavoittelemaan uudistunutta, oikeudenmukaisempaa ja henkisempien arvojen tulevaisuutta, jossa ihmisen mitta ei ole raha, vaan ne hyvät teot, joita toistenne ja maailman eteen olette valmiit tekemään.