Kultainen keskitie

Kuinka ihmisen tulisi asemoida itsensä nykyhetken muuttuvien totuuksien maailmassa? Aristoteles, Platon ja Sokrates olivat kultaisen keskitien filosofeja. Ei mitään liikaa tai liian vähän, ääripäät aiheuttavat epäsuhtaa, olivat heidän kantavia ajatuksiaan kultaisen keskitien löytämiseksi. Daidalos varoitti Ikarosta lentämästä liian lähellä aurinkoa. Tämä ei kuitenkaan varoitusta uskonut, vaan hän lensi lähelle aurinkoa ja siipensä sulivat sen kuumuudesta.

Kuinka löytää kultainen keskitie nykymaailmasta? Kuinka syvälle meidän tulisi mennä mukaan ajan ilmiöihin ja sen muuttuvien totuuksien sisälle? Miten tunnistaa raja, jossa siipemme eivät vielä sula ja jossa voimme nähdä muuttuvat totuudet rajan molemmilta puolin? 

Monet tuntevat ja ovat lukeneet kirjoittamiani artikkeleja, jotka kuvaavat henkilökohtaista ristiretkeäni salaliittoteorioita vastaan. Toistuvasti minulta on kysytty, miksi en suostu näkemään muuttuvia totuuksia heidän näkökulmastaan. Toistuvasti olen myös vastaukseni heille antanut.

Puretaan tätä vastaustani nyt tarkemmin. Miksi puhun salaliittoteorioista muuttuvina totuuksina? Vastaus on yksinkertainen. Elämme muuttuvassa maailmassa ja ihmisinä olemme myös muutoksen alaisia. Kehitymme ja taannumme, vaihdamme näkökulmaa ja totuuksiamme. Opimme ja unohdamme. Oivallamme ja eksymme - kukin vuorollaan. Harvassa ovat ne totuudet, jotka ovat luonteeltaan absoluuttisia, pysyviä. Muutos lienee yksi näistä yleisistä pysyvistä maailmaa koskevista totuuksista. Kaikki on muutoksessa. Jumalan, kaikkeuden Alkulähteen ikuisuus on henkilökohtaisien uskomuksieni pysyviä ankkureita. Lähestulkoon kaikki muut asiat ovat muuttuvia totuuksia tässä maailmassa. Miksi siis antaisin aikaani ja energiaani loputtomasti ohikiitävien ilmiöiden maailmalle. Kohtaan nämä muuttuvat totuudet ja annan niiden palata takaisin sinne mistä ne tulivat. En aio takertua niihin. Ei liikaa, eikä liian vähän. Valitsen kultaisen keskitien kohtaamalla muuttuvat totuudet. Katson niitä ja sitten lasken niistä irti. Ne eivät täytä maailmaani tai ajatuksiani. Niistä ei synny maailmankuvaani rakenteita, vaan ne opettavat minulle erottelukykyä tunnistaa muuttuvat totuudet tärkeiden ja vähemmän tärkeiden asioiden väliltä.

Mikä sitten on tärkeää? Miltä asioilta kenenkään meistä ei tulisi ummistaa silmiämme? Ja tämä asia on hyvin tärkeää. Me valitsemme itse ne asiat ja ajatukset, joiden takana seisomme. Me itse luomme maailmamme ajatuksillamme. Tämä on mullistava oivallus. Saat sen mitä pyydät. Manifestoit ajatuksesi konkreettisiksi asioiksi elämääsi. Sinä valitset totuutesi itse - ja sillä on voima toteutua elämässäsi. Kaikki sinussa ja elämässäsi mukautuu sen toteutumiselle. Siksi meidän tulee olla varovaisia ajatuksiemme ja uskomuksiemme kanssa - ne toteutuvat! 

Kultainen keskitie opettaa meitä katsomaan asioita eri näkökulmista, mutta sinä itse valitset, millaisia ajatuksia ja millaista maailmaa aiot olla rakentamassa. Älä takerru pelkoon. Älä takerru vainoharhoihin. Älä takerru vähättelyyn. Älä takerru ylireagoimiseen. Katso - tunnista - päästä irti. Platon oli viisas mies ja hän kehotti meitä katsomaan muotojen taakse, ideoiden maailmaan. Tunnista idean hedelmä. Näe sen seuraukset ja päästä irti niistä ajatuksista mitkä eivät palvele elämää ja rakkautta. Sellaiset ajatukset eivät ole huomiosi arvoisia. 

Kultainen keskitie on meidän kaikkien tunnistettavissa. Se vaatii meiltä rakkauden tunnistamisen pelon kasvoilta. Se vaatii meiltä viisautta pysähtyä katselemaan kauneutta kauheuden raameista. Hetken järjettömyys muodostuu loppuun seuranneen viisaudeksi. Jokaisessa meissä asuu sisällä kukka, joka on puhkeamaisillaan kauneimpaan kukintoonsa. Meidän on vain tunnistettava sen juuret sisältämme ja huomiotava ja huolehdittava siitä syvimmällä rakkaudellamme.