Kaikki tiet vievät Roomaan

Meillä kaikilla on oma tapamme määritellä todellisuutta. Useimmiten tapamme ovat subjektiivisia todellisuuden määrittely tapoja, jotka perustuvat henkilökohtaiseen rakenteelliseen ymmärryspohjaan, skeemaan. Sen muodostumiseen vaikuttaa yksilön tietoiset subjektiiviset kokemukset, uskomukset, kognitiot ja päättelykyky maailmasta ja sen ilmiöistä. Minun subjektiivinen havainto maailmasta on että tietoisuus ja aineellinen maailma on syy ja seuraussuhteessa, kuten myös vuorovaikutussuhteessa keskenään. Tietoisuus näyttäytyy meille esim ajatuksien, tunteiden, herkkyyden ja intuition kautta. 

Ajatustoimintaan liittyy looginen päättelykyky ja johtopäätöksien luominen, joka usein mielletään käsitteeksi rationaalinen eli järkiperäinen ajattelu. Se itsessään ei tarkoita sitä että ihminen nojaa kaikki ajatuksensa johonkin tiettyyn filosofiaan, tieteelliseen näkemykseen tai uskomusjärjestelmään. Se tarkoittaa minkä tahansa tiedon käsittelyä tai päättelyä loogisesti esim syy-seuraus suhteen kautta. Yksinkertaistaen, näistä johtopäätöksistä syntyy meidän rakenteellinen ymmärryspohja. Eli skeema. (Psykologiasta kiinnostuneet: Jeffrey Young- Skeematerapia).

 Tässä minun todellisuus -mallissani mainitsemani tietoisuus ja aineellinen keho ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Se tarkoittaa kärjistäen sitä, että tietoisuus on erillinen yksikkö, joka on sidoksissa aineelliseen kehoon, mutta voi kehon kuollessa operoida itsenäisestikin. Ihmisen keho puolestaan ei voi toimia biologisena robottina ilman tietoisuuden muodostamaa sidettä siihen. Vaikka ihminen olisi ns vihannes tai koomassa, niin tietoisuus on edelleen olemassa kiinnittyneenä kehon hermoverkoissa. Tietoisuus voi vaikuttaa kehon toimintoihin ja nämä toiminnot ovat joko mitattavissa tai muutoin havaittavissa. Tietoisuus ei kuitenkaan ole luonteeltaan aineellinen, vaikka kykeneekin vaikuttamaan aineeseen. Syy: tietoisuuden kokemus, seuraus: havaittavissa oleva vaikutus kehossa.

 Nyt sinun kysymys on varmastikin se, että miten voin päätellä että aloitus asetelma on oikein, eli tietoisuus on erillinen toimija fysikaalisesta kehosta. Vastaus on henkilökohtainen eli subjektiivinen kokemus oobesta (out-of-body-experience) eli ilmiöstä, jota kutsumme kehosta poistumiskokemukseksi. Tietoisena oman kehon tarkkailua sen ulkopuolelta. Tämä ei ole niin harvinainen kokemus nykymaailmassa, kuin ehkä ajatellaan. 

Aiheesta on saatavilla paljon kirjallisuutta ja tutkimuksia. Se, että haluammeko käydä läpi näitä todisteita on jokaisen henkilökohtainen asia. Useimmille, kuten itsellenikin kirjat ja tutkimukset olivat toisen käden todisteita. Ne eivät kelvanneet minulle kuin viihteeksi. Vasta henkilökohtainen kokemus siitä oli riittävä todiste ilmiön olemassaololle. Näin se on varmasti monien kohdalla, eikä siinä mitään.