Unimatkalla

Tänään heräsin erikoiseen uneen. Siinä unessa tietoisuuteni oli sidottuna rikkonaiseen kehoon. Keho oli epämuodostunut ja sen raajat olivat kehittymättömät ja surkeat. Tietoisuus kehossa oli kuitenkin kristallin kirkas ja sen voima ja energia tuli selkeästi esille jopa rikkinaisesta ruumiista. Tietoisuuteni oli rakastunut naiseen, joka oli ystävällinen tälle keholle, vaikka se ei edes kunnolla osannut puhua naiselle. Sen ääni oli vaikeaa mongerrusta, jota vain tämä nainen tuntui ymmärtävän. Tietoisuuteni oli kuitenkin vahva tahtoinen ja se halusi korjata kehonsa. Sitä ei kuitenkaan pystynyt korjaamaan, joten tietoisuuteni aika ajoin jätti epämuodostuneen kehonsa ja kiinnittyi eräässä laboratoriossa olleen orgaanisen robotin kehoon. Robotti ei sellaisenaan ollut sopiva tietoisuuden kiinnittyä siihen, joten sitä piti muokata hieman. Tietoisuuteni m...

Olen jälleen kerran tiedostanut keskeneräisyyteni. Huolimatta siitä, että olen luonnostani rauhallinen, niin arjessa tulee vastaan hetkiä, jolloin tunteeni pesevät tietoisuudellani lattiaa. Kiukku ja viha ovat voimakkaita seuralaisia, joiden kesyttäminen vaatii paljon henkisiä voimavaroja ja roppakaupalla palautumisaikaa. Jokainen meditaatioon käyttämäni hetki, tuntui valuvan hukkaan huomatessani egoni olevan täysin pitelemätön viha-päissään. Mikään raja ei tuntunut olevan pyhä ja suustani tuli ulos ryöppyinä kaikkea sitä, mitä en soisi sieltä koskaan tulevan ulos. En varsinkaan läheisieni koettavaksi ja kuultavaksi. Miten oppisin pitämään suuni kiinni ja mölyt mahassani? Mikä suitsisi egoni kettingeillä kiinni maansyvyyksiin ja laskisi tunteiden meren kuohut takaisin tyveen? Maailmanrauhan meditaatiot ovat jälleen tarpeen...

Seuraava kirjoitus on lainattu erään henkisen etsijän ja opettajan facebook sivulta. "J. Krishnamurti julisti aikoinaan, että totuus on tietön niitty ja että henkistä opettajaa ei tarvita. Maharishi Mahes Yogi sanoi tähän, että Krishnamurti oli kuin mies, joka oli kiivennyt katolle ja vetänyt tikkaat mukanaan ylös, sitten hän sanoi toisille: ’Tulkaa tänne!’ Oma mestarini taas sanoi, että kun Krishnamurti julisti, ettei opettajaa tarvita, hän oli niin sanoessaan opettajan asemassa. Hänen opetukseensa sisältyi näin sisäänrakennettu ristiriita." Kirjoitin tähän näköiseni vastineen. "Yhtähyvin Jiddu Krisnamurti saattoi olla oikeassa näin sanoessaan. Ihmisen paras opettaja voi olla myös elämä itse ja henkilökohtainen ohjaus, jota sisäiseksi ääneksi kutsutaan. Ymmärrettävästi Gurut,...

Jokapäiväinen elämä. Töissä käyntiä, sanomalehden lukua - joko paperinen tai sähköinen versio. Iltapäivälehtien otsikoita, sosiaalista mediaa, facebookista instagrammiin. Työpaikalle soveliaat puheen aiheet. Liikenneruuhkat ja kiire. Jatkuva äänen paljous ja kohina. Päivittäiset ateriat ja kahvitauot. Työpäivä päättyy, sohva ja telkkari. Tosi-TV:tä, uutisia ja elokuvia - väkivaltaa, seksiä ja rikossarjoja. Lisää tausta kohinaa. Siitäkö on henkisen ihmisen kulttuuri on tehty? Kuinka näistä elementeistä voisi saada sisäisen rauhan tai edes hyvää oloa arjen keskelle? Millaisessa maailmassa haluamme elää? Olemme muutoksen päässä hyvinvoinnista. Maailmankuvamme on muutoksessa. Henkisyys on muutoksessa. Voimme tuntea nykyisen arjen riittämättömyyden tyydyttämään hen...

Tänä uushenkisyyden aikakautena on syntynyt valtavasti uusia henkistä olemusta ja olemassaoloa kuvaavia termejä. Lisäksi vanhatkin sanat ovat saaneet uusia, sisällöllisesti laajentuneita merkityksiä. Kuinka sitten tietää, mitä kukin sanoillaan tarkoittaa, kun samoilla sanoilla voi olla useita eri merkityksiä? Mitä on tietoisuus? Onko se sama asia kuin mieli, ajatukset, sielu tai vaikkapa tajunta? Omassa ajattelussani ajatukset, tunteet ja herkkyys ovat tietoisuuden työkaluja. Ne eivät ole siis tietoisuus itse, vaan välineitä, joilla voimme ilmaista itseämme ja olla vuorovaikutuksessa muun maailman ja sen todellisuuden kanssa. Tietoisuus on ajatuksissani läsnäoloa ja tarkkaamista - havaintojen tekemistä sekä vuorovaikutuksessa olemista. Tähän vuorovaikutuksessa olemiseen nämä tietoisuuden työkalut ovat tarpeellisia. Tietoisuus koostuu ylemmäst...

Heräsin klo 3.14. Nukahtaminen oli haasteellista sen jälkeen. Lopulta nukahdin, tai ainakin keho teki niin. Tietoisuuteni vaelsi jossakin. Olin taas tutussa tummassa avaruudessa, painottomuudessa. Kehoni oli jäänyt sänkyyn nukkumaan, mutta mieleni oli liikkeellä. Liekö täysikuun tuomaa, mutta olin aineettomassa muodossa, tyhjässä tilassa, silti tietoisuuteni määritteli rajat olemassaololleni. Leijuin avaruudessa. Liikuin siellä ajatukseni voimalla. Tietoisuuteni ei ollut täysin tottunut olotilaansa, se pelotti kehittymätöntä mieltäni. Etenkin liikkuessani tyhjässä avaruudessa, koin erikoisia tuntemuksia ja enkä kyennyt tunnistamaan pelkäsinkö tietoisuuteni irrallisuutta kehosta vai hallinnan menettämistä tietoisuudestani. Lopulta pelko alkoi hälventymään. Tiedostin, ettei minulla ole mitään hätää, sillä korkein tietoisu...