Unimatkalla

Kun juna hidastaa vauhtiaan, silmissämme ohikiitävä maailma alkaa hahmottumaan meille tarkemmin. Maailman hidastuessa kykenemme näkemään selkeämmin ja tarkemmin niitä maisemia, joista maailmamme koostuu ja voimme huomata, mitä sillä on meille tarjottavana. Kun juna pysähtyy, on aika arvioida mennyttä matkaamme ja päättää oliko se matka, jonka haluaisimme tehdä uudelleen. Maailman pysähtyessä olemme uuden alun edessä. Voimme tarkastella mitkä asiat vanhassa maailmassa kaipaa muutosta ja mitkä asiat voivat seurata meitä uuteen maailmaan.  Junan ollessa seisahtuneena asemallaan, on aika kiinnittää huomio raiteisiin, joilla se on matkaansa tehnyt. Ovatko raiteet ehjät ja voiko matka jatkua niitä pitkin? Maailmamme seisahtuessa paikalleen voimme tarkastella sen rakenteita uudelleen ja määritellä kykeneekö se sellaisenaan enää toimimaan ja palvelemaan elämän virtauksien alustana. Junan ollessa liikkeessä emme voi muuttaa tai vaihtaa niitä raiteita, jolla se matkaansa tekee. Se vaatii pys...

Sosiaalisen median keskusteluista poimittua. Jaoin facebookissa artikkelin, jossa katsottiin historiassa vähän pidemmälle ja syvemmälle Bill Gatesiin kohdistuvassa salaliittoteoretisoinnissa. Henkilökohtaisesti en provosoinut artikkelia jakaessani, vaan jopa sanoin totuus on tuolla jossain eli jätin totuus kysymyksen avoimeksi. No, tämä kuitenkin tulkittiin hyökkäykseksi puoleltani, kuten Lauri Väisänen kirjoituksissaan toi vahvasti esille.  Hän jopa meni niin pitkälle, että alkoi tekemään tästä henkilökohtaista ristiretkeä minua kohtaan. Hän rinnasti minut CIAn ja Gatesin kätyriksi ja lopulta jopa intoutui tekemään minusta paholaisen palvelijan, joka ei tee "valotyötä", kuten hän kirjoitti. Siinä samalla hän tuomitsi sujuvasti viiden vuoden työni RTV:n luomisessa, jonka ainoana tehtävänä on ollut alusta asti hyväntekeväisyystyönä tuoda ihmisten henkisiä maailmankuvia esiin hyvässä hengessä. Rtvn toimintatapaan on kuulunut sen perustamisesta asti jättää salaliittoteoriat muil...

Nukahdin. Mieleni vaelsi läpi utuisen ajan ja paikan verhon koskettaakseen todellisuutta sen takana. Heräsin tietoiseksi unestani. Vauhdin tunne näkymätöntä, väreilevää olemustani vasten paljasti tietoisuudelleni olevani jälleen henkimatkalla tutkimassa sisäisiä avaruuden kenttiä. Näin allani Maapallon. Sametinpehmeä, tumman violetin sävyinen vaippa oli kietonut sen huomaansa. Maan pinnalla kävi voimakas tuuli. Lensin näkymättömän olemukseni kanssa lähemmäs sitä. Jotain merkillistä tapahtui maan yllä.  Valtavat tuulet puhalsivat kantaen ilmavirrassaan ruskeaa roskaa, tuhkaa ja syövyttävää happoa. Elämä maan päällä oli kaikonnut. Jäljelle olivat jääneet vain repivä tuuli, ilmassa leijuvine myrkkyineen. Tietoisuuskuvani muuttui. Jokin sai minut lentämään maan sisälle rakennettuihin käytäviin. Niitä oli kaivettu maan sisään kilometri tolkulla. Täällä näin myös ensimmäiset ihmiset. Osa heistä oli pahoin palaneita, kuolleita raatoja. Toiset olivat elossa. Käsitin, että maassa oli tapaht...

Heräsin tänä aamuna klo 5. Katselin hetken ikkunasta peilityyntä järven pintaa ja sen yllä nousevaa aurinkoa sen pilvettömällä taivaallaan. Se oli kaunis näky. Olin kuitenkin edelleen väsynyt ja tunsin kehoni olevan jännittyneessä tilassa. Rintakehässä oli painon tunnetta, jota olin toki tuntenut jo pidemmän aikaa. Menin petiin ja tunsin tämän jännittyneisyyden purkautuvan ulos kehostani lievänä tärinänä. Sitten mieleni vaelsi jonnekin syvälle sisäavaruuden uumeniin.  Ajattelin itseäni ollessani pieni pojan koltiainen. Mitä kaikkea voisin muistaa tuosta ajasta. Kykenisinkö saavuttamaan siinä hetkessä ja ajassa kokemani tietoisuuden tilan? Pääsisinkö takaisin siihen pienen pojan olentoon, joka olin ollut? Kaikki nämä muistot tuntuivat etäisiltä, aivan kuin ne olisivat jotain muuta kuin kuka minä olen. Kuka minä sitten olen? Mikä osa minusta voi määritellä kuuluvansa persoonallisuuteen? Mikä on olemassa olematonta, osa ikuista itseäni joka on persoonaton, ajaton ja ääretön?  Kai...

Tukahduttaminen on ainoa humaani ja taloudellisesti kannattava ratkaisumalli Covid-19 viruksen poistamiseksi maailmankartalta.  Täydellinen kuuden viikon "lockdown" kykenisi tukahduttamaan viimeisenkin korona viruksen Suomen kansasta. Tämän mallin toimivuutta on voitu seurata jo monissa valtioissa. Näistä malliesimerkkinä Uusi Seelanti. Heidän hallintonsa onnistui hävittämään Koronan vain parinkymmenen kuolonuhrin hinnalla viisi miljoonaisesta kansasta.  Kun viimeinenkin korona virukseen sairastunut olisi parantunut kotimaassamme, niin rajoituksien purkaminen olisi turvallista - askel kerrallaan. Ensiksi ravintolat ja valtion virastot. Sitten koulut. Sairaala ja terveyskeskus toiminnat tulisi normalisoida. Lopulta myös vanhainkodit ja vanhusten kuntoutuskeskukset. Näin rajoitukset olisivat purettu maassamme.  Ihmiset ja raha liikkuisivat taas.  Seuraava askel olisi avata rajat ja liikkuminen niihin valtioihin, jotka ovat myös tukahduttaneet viruksen. Tavara liikenne ...

Tässä viruksen luomassa maailman tilanteessa ei ole kysymys pelosta ja sotimisesta, vaan vapautumisesta. Tämä virus ei vaadi sinulta pelkoa, vaan sisäistä viisautta - kykyä nähdä muotojen taakse.  Ulkoinen maailmamme kulkee omalla radallaan ennen ja jälkeen viruksen. Kaikenlaiset teoriat ja näkemykset tulevat ja menevät. Se on niiden luonne. Ne ovat muuttuvia totuuksia ajan virrassa. Ne ovat mielten luomuksia, joiden tarkoituksena on pitää vallalla pelkoa, joka kahlitsee sinut uskomaan, että todellinen maailma löytyisi vain itsesi ulkopuolelta.  Muuttuvat totuudet ovat erilaisten pelkojen muotoja, jonka taakse meidän kaikkien tulisi oppia näkemään. Miksi antaisimme ajatuksien rakentavan voiman pelkojen maailman rakennusvälineeksi? Miksi edelleen sitoudumme pelkoihin, vaihtaessamme uskomuksiamme maailmasta yhä sen pelottavimpiin muotoihin, vainoharhan, epäilyksen ja pessimismin muotoihin? Miksi jatkuvasti eksymme älymme kieputuksiin, kun voimme valita uskomuksemme ja ajatuksemm...